Nochtin pan Senado de la Republica ki zelijke ley kampa mo tlajtlani ma kin chihuilikan nochi tlen hueliz aki tlen ihuan okzeki tlakame ma kim moititikan in zihuahuan xipetztike, motejtemoa makuk ma kin ajmantinemikan on zihuamej, tla on zihuatl ki nekiz hueliz yazki kin teilitin huan kin tzakuazke.

Mo yektlaliz on Ley General de Acceso de las Mujeres a una Vida Libre de Violencia huan on Código Penal Federal, 87 tekihuajke kijtojke kema a in Ley Olimpia huan o kitotokake pan Cámara de Diputados.

Tekihuajke senadoras huan senadores ki yektlalijke on amatl Ley Olimpia tlen kitotokak colegisladora, mochia ika yejin ma mo tlajto nochi tlen kinchihuillia on zihuamej kuak kintotoka in mixko huan kux kipia in tlaken, teyolkoko huan tekualani.

Senado kiyektlali Código Penal Federal kampa mo ijkuilo kej tlajtlakoli ma kin teitikan to zihuakayo, kuakon mochia ma mo tzakuakan yei nozo chikuazen xihuitl, huan ma ki tlaxtlahuakan 500 mil tomin aki tlen:

Makejyehua pan vídeo, ma kejyehua tlakakiliztli, ma tla ixkopina, ma kin chijhihua, ma kin tetlayokuili, ma kin teititi, nozo ma kin zalo kakajkana ixkopinali, vídeo nozo tlakakiliztli tlen ma nezto i nakayo ze zihuatl huan kuxkipia itlakehuan, tla yejua kipia 18 xihuitl, huan maka ki tlajtoltijke tla kema huelizke ki chihuazke yejin.

Noijki, hueliz tlejkoz tlajko nozo temoz tla aki tlen kichihua yejin, iyokich, nozo yakaj okze tlen on zihuatl ihuan o kochki nozo ihuan o katka.

Noijki kin tlaxtlahualtizke tla tlaka tekihuajke; nozo ma mochihua huan yaka tlen kux kajzikamati nozo maka ma kimati kenoj tla nahuatiz; nozo kuak in zihuatl makok ma ki neki nemiz pampa ki chihuilijke nochi yejin.

Tekihua zihuatl tlen tekipanoa pan Comisión para la Igualdad de Género, Martha Lucía Micher Camarena, kijto ke yejuain mohuikilia nochi zihuame, kokonetzitzin, ichpokame tlen yo ki panoke yejin tlajtlakoli huan kux huelik mochin miek pampa polihuia ze amatl kej yejin.

Blanca Estela Piña Gudiño (Morena), ki tlazojkamat nochtin on zihuame tlen kual tlajtlantihue ma kin kakikan.

Tekihua zihuatl Kenia López Rabadán (PAN) kijto ke pan in tochan México, zihuame kipano miek, kuak in yokichhuan kin maga, kin majhua, kux kinmaka tomin, kin chihualtia ma kuchikan ihuan tla kuxkineki, huan axan kichihua pan internet. Mochia ika yejin ma mo teltikan aki tlen kinejneki kin totokazke ixkopinalme ika on zihuame tlen ihuan katka, huan makuk ma kin ijtlakokan kachi on zihuame.

Tekihua zihuatl Nuvia Mayorga Delgado (PRI) kijto nelli axan ika nochi tlen yankuik o nezki, on tlakame o ki nextijke kenoj kux kikahuazke kin chihuilizke kuxkuali on zihuame.

Tekihua zihuatl Indira Kempis Martínez (Movimiento Ciudadano) kijto nelli internet kipia tlen yezki kuali nemiliztli, huan yejuain Ley kineki ñonze zihuatl ma ki pijpinajtikan. “Pan in México tlen huitz kipia tlen yezki kuakualtzin ikan zihuame nozo kux yezki”.

Tekihua zihuatl Nancy de la Sierra Arámburo (PT) kijto “In tlamachiliztli tlen kijtohua ke kipia tlen tik xikozke nochi tlen ma tech chihuili ze tlakatl noijki yo ajzik pan internet, kampa miek tlakame kin mopanoltia ixkopinalme kampa kiza zihuame xipetztike”.

Tekihua zihuatl Verónica Camino Farjat (PVEM), kintlajtlanili nochtin tekihuajke tlen pan in kalhuan kux kin neki, huan tlen noijki kipano, pampa noijki kin tlejkoltia pan internet, nozo kin milia kin miktizke, nozo kin huetzca. “Yejuain kipia tlen moteltiz pampa noijki kijtlakozneki kualli nejnemiliz in tochan México”.

Tekihua zihuatl Renata Romo Medina (Encuentro Social), kijto nelli nochi yejin kichihua on zihuame ma moyolkokokan miek, makok ma kinekikan nemizke, nozo ma kinekikan kichihuazke nochi, nozo momojtiliztli, kuakon ki tlajtlan maka m amo kajkahuakan on zihuame.

Tekihua tlakatl Miguel Ángel Mancera Espinosa (PRD), ki tlajtlan m amo zalo ihuan Ley de Ciberseguridad, ijkon mopalehuizke huan moteltiz yejin tlajtlakoli tlen kichihua on tlakame.
In amatl ki totokak colegisladora kampa yaya in tlajtlakoli pan Ley General de Acceso de las Mujeres a una Vida Libre de Violencia.

Nochtin tekihuajke kijtojke nelli nochi tlen ma motemachilti pan internet, kampa ma moteititi, ma motepanolti, ma moteili, ma panoltili, ma monamaka, ma mopatla, nozo ma mopanoltili ixkopinalme, tlakakilme nozo vídeos tlen yanelme nozo mahuilojke kampa ma nezi yaka tlen kuxpia itlaken huan tlen kux keman kitlajtoltijke tla kema ki nekia ma mo teititi.

Nochi tlen ma kijtlako huan ma moyolkokojtinemi, huan maka ma kikahuili ma nemi pampa nochtin kux kualli kitazke. Ijkon kej nochi tlen ma ki pijpinajti ze zihuatl, huan ma mochihua ika katlejhueliz tlanahuatili.

Noijki, mokalaki pan in tlajtlakoli nochi tlen ika tihueli timonotza, huan tla ki teititia kuxkuali ma tlajtokan, nozo ma huetzkakan nochi tlen mochihua on zhuame huan kokonetzitzin, nozo ma kichihua, nozo ma ki tekahuili ma tlajtokan ika tlahueli, tlen ma ki tekahuili ma tlaiztlakokan pampa zihuatl, huan maka kineki on zihuame ma kin kakikan ken tlakame, nozo ma kin ijtlakokan on zihuame nozo kokonetzitzin, pan in tlamachiliz, pan in zihuakayo, pan in nakayo, pan in tomin, pan in tlalhuan nozo ma kin miktikan.

Ika yejin mochia ma motlajpia aki tlen tlateilia, on Senado kijto nelli Ministerio Público kipia tlen ki totokaz ma ki tlapiakan a ki tlen tlateilia, huan kin illiz nochtin huejhuei tekimej ze tlanahuatili kampa kin tlajtlaniliz ma kin xitonikan, ma kin pojpolokan nochi ixkopinalme, tlakakilme, vídeos, tlen mokuizke pan tlatejtemoliztli.

Nochtin tzapalolme tlen kikui internet kipia tlen kiteilizke kuak yaka ki teitita tlen yo mojto, ijkon nima kitemohuizke.

Nochtin tlen mozetilijke kijtojke ka on tlen kitlajtania on tekihua zihuatl, Xochitl Gálvez Ruíz (PAN), tlen kitlajtlania ma mokalaki ze fracción VI a un artículo 6 de on Ley General de Acceso de las Mujeres a una Vida Libre de Violencia, ki tlajtlania ma mokalakikan zihuame huan tlakame pan in Ley Olimpia.